Suuret suomalaiset ralliteot: Alén muistelee ensimmäistä Korsikan voittoaan lämmöllä

6.4.2017 13:45Suomi100 -teeman kunniaksi tutustumme tällä kertaa suomalaisten sydämiin ajaneeseen kuljettajaan, joka taisteli pitkään tuulimyllyjä vastaan ajaessaan takavetoisella autollaan nelivetokauden jo ollessa kuumimmillaan.

Hän on tietysti Markku Alén, 19 MM-osakilpailuvoiton mies, joka juhli myös Korsikan rallissa kahdesti. Saavutus oli jotain ennenkuulumatonta, sillä suomalaiskuljettajien renkaiden alle ei kestopäällyste ollut aiemmin juuri sopinut.

Tällä kertaa pureudumme juuri ajankohtaiseen Korsikan MM-ralliin, joka on aiemmin kohdellut suomalaisia kovalla kädellä. Ulosajoilta ja draamalta ei ole vältytty, vaikka ykköstilojakin on sinivalkoisille nimille kirjattu.

Alén palveli Fiat-konsernia leijonanosan ralliammattilaisen urastaan, kaikkiaan 15 vuotta. Ensimmäiset vuodet alla oli Fiatin eri malleja, mutta merkki vaihtui 1980-luvun alussa Lanciaksi.

Näennäisesti rallipoluille huonosti sopiva Lancia Rally 037 oli erittäin matala auto, jonka saattoi kuvitella sopivan selkeästi paremmin asfaltille kuin soralle tai lumelle. Auto oli vain takavetoinen, kun Audi mellasti jo nelivetoisella, ja oli mullistamassa ralliautoilun tulevaisuutta.

Mutta asfaltilla Rally 037 oli kuin kotonaan. Alén oli lähetetty Korsikalle testihommiin keväällä 1983. Pelkäksi testireissuksi matka Välimerelle ei kuitenkaan jäänyt.

"Korsika ei ollut alunperin ohjelmassamme, vaan lähdimme ajamaan sinne testin. Muusta ei paljon puhuttu vielä pari, kolme viikkoa ennen rallia. Olin sitten testiautolla kisassa, ja se oli eka kerta kun 037 tuntui menevän mielettömän hienosti ja oli käsissäni", Alén muistelee 34 vuoden takaisia tapahtumia.

Tankki täyteen ja menoksi

Tuohon aikaan rallit olivat enemmänkin elämäntapa kuin pelkkää kilpailemista. Kilpailijat tulivat tutuksi toisilleen, sillä harjoitteluaikaa paloi rutkasti, kun useimmat ajoivat erikoiskokeet 10-15 kertaa läpi.

Itse rallissa kukin erikoiskoe tultiin läpi vain kertaalleen, mutta mikään helppo urakka ei ollut kyseessä. Pieneltä Korsikan-saarelta eivät rallitiet lopu kesken.

"Normaalisti harjoittelimme rallia kuukauden, mutta nyt harjoittelu jäi alle kahteen viikkoon. Erikoiskokeita riitti, taisi olla 1100 kilometriä sinäkin vuonna. Pelkästään Ajacciosta Bastiaan olimme ajaneet jo viisi tuntia kilpaa. Voittoaikani oli liki 13 tuntia, mikä tarkoittaa useaa nykyistä MM-rallia."

"Auton tankki täytettiin piripintaan, ja heti maalin jälkeen oli huolto vastassa. Sillä tavalla polttoaine saatiin riittämään. Erikoiskokeet olivat pituudeltaan pääasiassa haarukassa 30-80 kilometriä", ynnää Alén.

Kovimman kilpakumppanin Alén ja luottokartturi Ilkka Kivimäki saivat Lancia-tallikaveri Walter Röhrliltä. Kaksinkertainen maailmanmestari antoi suomalaisille kiriapua lähdöstä maaliin.

"Heti alusta lähtien tuntui siltä, että pystyn hallitsemaan tilannetta. Tiesin että allani oli nyt peli, jolla voi voittaa. Kävimme Röhrlin kanssa veristä kamppailua. Hän painoi päälle kuin sika, ja eromme säilyi alle minuutissa lähes koko kilpailun."

Lancian tallipäällikkö Cesare Fiorio ei halunnut ryhtyä tulosten järjestelijäksi, vaan antoi miesten kilpailla loppuun asti.

"Fiorio sanoi, että menetän kärkipaikkani vain jos tekniikka pettää. Tietä en joutuisi antamaan. Viimeinenkin erikoiskoe oli 80 kilometriä yli kolmen kukkulan. Satoi, ja päätin silti laittaa sliksit alle. Ajattelin vain, että nyt mennään", eläytyy Alén.

Lapiomiehen kädet

Kun Alén sitten 32 erikoiskokeen jälkeen saattoi todeta Röhrlin jääneen kakkoseksi, ei sen suuremmille juhlallisuuksille riittänyt enää energiaa. Fyysisesti koitos oli äärimmäisen raskas, ja mielessä vain nopea kotiin pääsy.

"Se oli rankin kilpailuni. Ne kaksi voittoa olivat ainoani, joiden jälkeen en kyennyt itse kantamaan matkalaukkujani lentokentällä. Käteni olivat aivan loppu ja rakkuloilla, koska autossa ei ollut ohjaustehostinta. Ne olivat kuin lapiomiehellä, joka on uurastanut kaksi viikkoa."

Vielä 1980-luvulla ajankuvaan eivät mahtuneet kuin hikiset ja alati kiireiset kilpailijat, jotka ovat juuri tulleet erikoiskokeen maaliin, ja ovat matkalla seuraavalle. Kestävyystaistelu oli yksi kiinteästi lajiin kuuluneista elementeistä.

"Kisa oli todella järjettömän pitkä. Kun aamulla laittoi kypärän päähän, niin sitä ei montaa kertaa ehtinyt päivän aikana ottaa pois. Mekaanikko vain antoi jotain syötävää auton ikkunasta. Se oli sairasta touhua", Alén myöntää nyt.

Isolla plussalla sen sijaan aikakirjoihin ja muistikuviin piirrettiin se tosiasia, että sinivalkoinen kuljettaja oli todistetusti kyvykäs voittamaan myös kestopäällysteellä.

"Se oli sellainen herätys, että suomalainen voi voittaa myös asfaltilla. Saarella on kauhea historia, mutta siellä tiet kääntyvät koko ajan. Jokin Monte Carlo on siinä suhteessa rajumpi kilpailuna. Ongelma tuolloin oli se, että rallit olivat aivan liian pitkiä."

Alén uppoutuu ajatuksiinsa, ja pian kasvoille nousee hymy. Suoritus on ja pysyy ajan hammasta kestävänä, merkittävänä suomalaisena rallitekona.

"Tuntui, ettei kisa lopu koskaan. Mutta se oli puhdas suoritus minulta, ja olen tosi ylpeä itsestäni, että pystyin sellaiseen suoritukseen", myhäilee Alén.


Teksti: Miika Wuorela
Kuva: Markku Àlen ja Fiat 1970-luvulla (Marko Mäkinen)